Lähetä meille tarinasi kaipuusta!

Kutsumme Sinut osallistumaan yhteisötaiteelliseen teokseen KaiPuu. Pyydämme Sinua jakamaan tarinasi omasta kaipuusta tänä poikkeuksellisena aikana. Kerro meille, ketä Sinä kaipaat ja miksi? Otamme tarinoita vastaan vielä heinäkuun 2020 ajan.

Tervetuloa yhteisötaiteellisen KaiPuu-teoksen avoimiin työpajoihin!

Tervetuloa osallistumaan KaiPuu teoksen avoimiin työpajoihin non-stop periaatteella! KaiPuun tarinoiden haku jatkuu koko heinäkuun ajan nettisivujen kautta, samalla kun KaiPuu teos rakentuu Turun Aurajoen puihin 3.-12.7.2020 klo 15-19 välisenä aikana.

KaiPuu on Holz Kollektiv:n puihin kiinnittyvä yhteisötaiteellinen teos Turun Aurajoen rannalla, Tuomiokirkkosillan ja Auransillan välillä. Kesäkuun aikana Holz Kollektiv keräsi tarinoita poikkeusajan kaipuusta. Heinäkuussa nämä tarinat kiedotaan Aurajoen rannan puihin.

Kaikille avoimet työpajat järjestetään 3.-12.7.2020 klo 15-19 välisenä aikana. Voit osallistua milloin vain sinulle sopii. Sinun tulee ainoastaan saapua paikalle ja Holz Kollektiv opastaa tarinan kiedontaan. Löydät meidät Turun Aurajoen rannalta, Kirjastosillan vierestä.

Osallistua voi yksin, kaksin tai pienenä ryhmänä. Avoimet työpajat pidetään päivittäin klo 15-19, 3.-12.7.2020 välisenä aikana. Tule mukaan ja osallistu tarinoiden kietomiseen!

Osallistuminen KaiPuu teokseen sopii kaikenikäisille eikä vaadi aikaisempaa kokemusta.

Voit myös edelleen jättää meille KaiPuun tarinoita yllä olevan verkkolomakkeen kautta. Tarinoita otetaan vastaan koko heinäkuun ajan. Kerro meille: ketä Sinä kaipaat ja miksi? Olemme kaikkiin tarinoiden lähettäjiin yhteydessä henkilökohtaisesti.

Taustaa KaiPuu -teoksesta

Turun kaupunki järjesti alueen visuaalisten alojen ammattilaisille suunnatun ideakilpailun elävöittämään ja kaunistamaan Turun kesää ja alkusyksyä. Ehdotuksista viisi valittiin ja palkittiin. Näistä yksi on Holz Kollektiv:in  yhteisötaiteellinen Aurajoen rannan puihin kiinnittyvä KaiPuu-teos.

KaiPuu on yhteisötaiteellinen teos Aurajoen rannalla, puiden kanssa. Teos tutkii ihmisten suhdetta toisiin ihmisiin ja luontoon, erityisesti urbaaniin luontoon. KaiPuu kysyy, muuttuvatko nämä suhteet globaalin kriisin aikana? KaiPuu henkii poikkeuksellista aikaa, jossa kaipuu koskettaa koko maailman väestöä. KaiPuu tuo Turun alueella asuvien ihmisten kaipuun näkyväksi, samalla luomalla käsin kosketeltavaa yhteyttä luontoon, joka on juuri tässä ajassa tuonut monelle lohtua. Teos toteutetaan Tuomiokirkkosillan ja Aurasillan välillä.

Villa

Materiaaliksi valikoitui kotimainen villa. Vaikka villa on laadukas luonnonmateriaali, sitä ei juuri käytetä, vaan hävitetään polttamalla. Suomen Lammasyhdistyksestä kerrotaan, että karkeasti arvioiden noin puolet villasta jää jatkojalostuksen ulkopuolelle. Villan alhaisen hinnan takia lammastila ei käytännössä saa palkkaa, lisäksi kotimaista tekstiiliteollisuutta on ajettu alas jo vuosikymmenet. Kun tuotanto on muualla, myös raakamateriaali hankitaan muualta. Käyttämällä kotimaista villaa, tuemme paikallista osaamista ja yrittämistä.

Puu

Ymmärrys puiden keskinäisestä kommunikaatiosta ja rinnakkaiselosta muiden kasvikunnan lajien kanssa lisääntyy koko ajan. Millaiset puut sitten herättävät ihmisten empatian ja toisaalta, mitä tällaisen lajien välisen suhteen muodostuminen vaatii? Ihmisen ja puun suhteessa tunteet ovat vahvasti mukana. Monella ihmisellä on oma puuystävä, jonka kanssa voi jakaa huolet ja murheet. Suhde puuhun voi kehittyä huomaamatta arkisen elämämme sivussa, kiintymys johonkin puuhun voi olla elinikäinen. Suomessa ei tarvitse mennä metsään tavatakseen puita. Niitä on kaikkialla ympärillämme. 

Tutkimusten perusteella tiedämme, että puut ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle ja ilmastolle, ne muistuttavat meitä luonnon ikiaikaisuudesta ja edellisistä sukupolvista. Puut vaikuttavat meidän aisteihin sekä fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Ne jäävät perinnöksi myös seuraaville sukupolville.

Taiteen kautta pystymme ilmaisemaan tunteita, me voimme päästä lähemmäs meitä ympäröivään maailmaan ja käsitellä sitä uudella tavalla. KaiPuu on juuri tätä. Se on konkreettinen osoitus kaipuusta, tunteista.

Sininen väri

Sininen valikoitui teoksen väriksi, sillä se on kaukaisuuden, selkeyden ja kaipuun väri. Sininen väri luo assosiaatioita taivaalle ja mereen. Sininen mielletään rauhoittavaksi ja luottamusta herättäväksi. Se auttaa niin sisäisen kuin ulkoisen rauhan löytämisessä ja vähentää stressiä. Sinisen väitetään tukevan luovaa ajattelua ja johtavan luovuuden puuskiin. Sininen voi liittyä myös surun tunteiden esiintymiseen. Vanhassa Egyptissä uskottiin, että sinisellä värillä on ihmeparantumisen voima. Kiinan kulttuurissa sininen väri symboloi taivaan voimia sekä kuolemattomuutta. Käsiteellä Japanin sininen tarkoitetaan syvää sinisen väriä, joka on peräisin japanilaisesta indigosta. Jo muinaisessa Japanissa Indigonsinistä (Ai 藍) on käytetty vaatteiden värjäykseen, myöhemmin Edo-kaudella (1603-1868) se levisi koko Japaniin. Indigonsininen kuvastaa muun muassa Japania ympäröivää merta.

Vaikutteet

Kun COVID-19 puhkesi Wuhanissa, taiteilija Johanna Sinkkonen oli residenssissä Japanissa. Residenssin aikana Sinkkosta kiehtoi suunnattomasti pyhä köysi Shimenawa  (標縄・注連縄・七五三縄), joka on šintolaisissa uskonnollisissa menoissa käytettävää oljista punottua paksua köyttä. Köydet ovat usein koristeltu riippuvilla oljilla tai valkoisilla paperikoristeilla, joita kutsutaan nimityksellä shide. Köysillä rajataan šintolaisuudessa pyhinä pidettyjä alueita ja kohteita, ja köysiä näkee usein pyhäköissä.

Shimenawa käytetään yorishiroissa. Yorishiro (依り代) tarkoittaa esinettä tai ihmistä, joka kykenee houkuttelemaan itseensä kamin ja antamaan siten kamille fyysisen tilan, jossa se voi olla uskonnollisen seremonian aikana. Kami (神) tarkoittaa šintolaisuudessa pyhää tai kunnioitettua ilmiötä. Yorishiroja käytetään seremonioiden aikana kutsumaan kameja paikalle palvontaa varten. Sana kami itsessään tarkoittaa kirjaimellisesti ”lähestymisen korvaajaa”.

Šintolaisuuden luonteen vuoksi yorishirot ovat usein luonnonmuodostelmia, kuten puita. Šintolaista pyhäkköä tarkoittavat kirjoitusmerkit  神社, 社 ja 杜縄 voidaankin lukea paitsi jinja ja yashiro myös mori (metsä). Lukutapa heijastelee, että ensimmäiset pyhäköt olivat yksinkertaisesti pyhiä lehtoja tai metsiä, joissa kamit olivat läsnä. Monien pyhäkköjen alueella on edelleen yksi alkuperäisistä yorishiroista, suuri puu, jota ympäröi shimenawa. Nykyisin senkaltaiset puut ovat muuttuneet assosiaation kautta itse jumalallisiksi, eivätkä edusta enää ainoastaan kameja.

KaiPuu teoksessa kunnioitetaan japanilaisen pyhän köyden olemusta. 

Sininen hetki -performanssi

KaiPuu teokseen kuuluvan performanssin esittävät taiteilijat Sandrina Lindgren ja Ishmael Falke. Vallitsevan korona-tilanteen mukaan performatiivinen osuus toteutetaan joko julkisena tapahtumana tai striimataan KaiPuun nettisivuille. 

Sininen hetki toteutetaan elokuussa 2020.

Tietoa meistä

Holz Kollektiv on Johanna Sinkkosen ja Pia Bartschin vuonna 2020 perustama taiteilijaryhmä.

Kuvataiteilija, metallitaiteilija ja tuottaja Johanna Sinkkonen (1983) yhdistää työskentelyssään pelottomasti eri taiteen aloja, rikkoen täten vallalla olevia normeja. Sinkkosen töitä on ollut monilla eri festivaaleilla ja näyttelyissä niin Suomessa kuin ulkomailla. Hän toteuttaa teoksensa luontoa ja ympäristöä vahingoittamatta, materiaaleja kierrättäen. Taiteellaan Sinkkonen kysyy usein kysymyksiä liittyen ympäristöön, tasa-arvoon ja välittämiseen.

Yhteisötaiteilija Pia Bartsch (1960), koulutukseltaan artenomi/valokuvaaja, on työskennellyt vuodesta 2006 alkaen eri ryhmien kanssa ohjaajana, koordinaattorina ja työpajan vetäjänä. Erityisesti häntä kiinnostaa ihmisten arki, sen merkitys ja merkityksellisyys. Bartschin monin eri tavoin toteutetuissa projekteissa ihmiset kohtaavat sekä itsensä että toisensa. Yhteisötaiteella on aito merkitys tässä ja nyt, sillä voi vaikuttaa!

Työryhmään kuuluvat myös tanssitaiteilija, koreografi, teatterin tekijä ja esiintyjä Sandrina Lindgren sekä nukketeatteritaiteilija, ohjaaja ja esiintyjä Ishmael Falke. He ovat molemmat toimineet Turun kulttuurin kentällä monta vuotta, esiintyen ja ohjaten erilaisia projekteja nukketeatterista tanssiin.